On se kumma, kun mikään ei tunnu kiinnostavan. Tai ei ehkä niinkään kumma, vaan tämä on joka keväinen riesa. Eilinen oli kuin kamalimmasta perhedraamasta. Aamulla 5.10 "paiskasin" nöffi-koiramme, Meimin, pihalle. 5.35 nostin Fannin sängystä, kun se ei nukkunu enää. 5.45 huomasin, että VESIJOHTO ON TAAAAS JÄÄTYNYT. Tuo johto oli kuulemma jäätynyt jo edellisenä iltana. Onneksi Jannella oli laukussaan pullossa vettä, että saatiin edes aamukahvit keitettyä. Päivä jatkuikin sitten Fannin ja mun äkäilyjen merkeissä (Janne ei ollut kotona todistamassa tätä kauheutta), taidettiin molemmat olla tosi väsyneitä.

Eilen piti tehdä serkulleni 60-vuotiskortti ja sekin oli sellaista pakkopullaa ettei tosikaan. Minähän yleensä rakastan kaikkea näpertämistä, mutta tuo tökki pahasti. Tällaisen kuitenkin sain aikaan, muuta en sitten saanutkaan.

55584.jpg