Talvi lähes saapui tännekin. Pakkasta on ollut muutama aste ja tälläkin hetkellä on hyytävä tuuli ulkona. Onneksi on takka, joka lämmittää sisätiloja. Itse asiassa meillä lämmitetään koko talo pelkällä takalla (josta olen varmaan aiemminkin maininnut). Eipä pääse paikallinen sähköyhtiö rikastumaan meidän rahoilla!!! Talvella tuntuu välillä, että olisi kiva, kun olisi sähköpatterit, mutta toisaalta ei tuo puiden hakeminen nyt niiiiin suuri homma ole. Talossamme on kattolämmitys, joka mielestäni sotii kaikkia lakeja vastaan. Miten se voi lämmittää, kun lämpö nousee ylöspäin?! Kamareissa se on ihan näppärä lisä, jos tulee tosi kovat pakkaset, niissä kun on tavalliset matalat katot. Mutta olohuoneessa ja keittiössä on korkea, vino katto, joten siellä tuo lämittys on jokseenkin turha.

Sisäistä lämmitystä on jälleen posti tarjonnut parina päivänä. Laskuja ei tullut vaan tuli seuraavanlaisia juttuja. Eilen saapuivat Novitan kirppikseltä ostamani minipyröt kokoa 3 ja 3,5. Vielä en ole noita testannut, mutta tänä viikonloppuna aion kyllä kokeilla olivatko nuo aivan turhat ostokset.

Tänään saapui uusi Novita. Nettisivujen perusteella en odottanut siltä paljoa, mutta lehti yllätti tosi positiivisesti. Siinähän oli vaikka mitä kivaa ja lehti oli TOSI paksu! Kirjastosta lainasin varaamani ja sinne tilaamani kirjat "Suloisia sukkia" ja "hetaleita poropeukaloille". Kirjat olivat pettymys!!! Hetaleissa oli  yksi kiva malli, mutta sukkakirjassa ei mitään :o(

Ranteet ovat olleet todella kipeänä koko viikon, joten käsityöt ovat jääneet vähälle. Yhden hyshys-jutun olen valmistanut, mutta enpä sitten muuta. Laitan tähän kuvaa jo aikaisemmin valmistuneesta korvaläpällisestä kisaankorva piposta, jonka tein Fannille Teddystä. Korvaläpät on neulottu kaksinkertaisiksi, joten ihan heti ei tuuli mene niistä läpi. Kuvan ottaminen oli varmaan hankalampaa kuin itse pipon tekeminen, mutta sain kuitenkin jonkunlaisen näpsäistyä.

Kohta on taas syntymäpäiväni ja isännällä on aina sama ongelma lahjan kanssa. Miten se voi olla mahdollista?! Minä oon kyllä varmaan maailman helpoin "lahjottava". Tänä vuonna ajattelinkin itse ehdottaa omaa lahjaani, vaikka se ei periaatteisiini sovikkaan. MUTTA MINÄ HALUAN TÄMÄN eli kerijän. Meillä ei tuon hankkimisen luulisi olevan kovin hankalaa, koska viimeksi alkuviikosta isäntä joutui kerimään vironvillaa. Kerä oli niin suuri, etten yksinkertaisesti voinut pitää sitä enää käsissäni. Eipä tuo isäntäkään kovin mielellään keri lankoja, joten tuo olisi tosi hyödyllinen apuväline.